keskiviikko, 28. maaliskuu 2012

Sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma on keskeinen asia puhuttaessa vertaistoiminnasta. Mutta mitä se oikein tarkoittaa? Siitäpä lisää seuraavassa.

Avoimen dialogin kautta yhteisöön kertyy sosiaalista pääomaa, joka helpottaa yksilön ja yhteisön välistä vuorovaikutusta ja lisää yhteisön jäsenten välistä luottamusta ja yhteisön tiiviyttä. Sosiaalisen pääoman kertyminen edellyttää, että yhteisön kaikki jäsenet ovat aktiivisia ja tuovat omat mielipiteensä julki. Sosiaalinen pääoma on merkki modernista, tasavertaisesta, ihmisten omaäänisyyteen perustuvasta yhteisöllisestä elämisestä. (Avaintoimijat)


Ryhmien synty, toiminta ja taustat ovat muotoutuneet ehkä hyvinkin monien vaiheiden kautta. Vertaisryhmissä kaikki jäsenet voivat omistautua tehtävälleen sen varsinaisina toimijoina. Lyhytkestoiset läheisryhmät ovat vertaisryhmän kannalta vähäisempiä, mutta jos henkilön tukitarve jatkuu, saattaa näillä ryhmillä olla päinvastainen vaikutus,kuin monella muilla ryhmillä. Useimmiten vertaistukiryhmät ovat lyhytkestoisia ryhmiä, mikä on lähtökohtaisesti huonompi juttu, jos henkilön tarvitseekin pitempiä tukimenetelmän muotoja.

maanantai, 19. maaliskuu 2012

Vertaistoiminta

Ryhmissä voi tavata samasta "vaivasta" kärsiviä henkilöitä tai samaa kokevia henkilöitä. Tukimuotona voi olla asiantuntija-avun käyttäminen ja avun etsiminen. Ryhmää perustettaessa tulisi huomioida muutamia perusasioita. Niitä ovat muun muassa tilat, kohderyhmä, ajankohta, toimijat, mitä toiminnalta haetaan tai etsitään, ryhmäkoko ja säännöllisyys.

Käyn läpi vaihe vaiheelta vertaisryhmän perustamiseen liittyviä haasteita. Ensiksi kirjoitan ammatillisuuden vaatimuksista.
Vertaisryhmän ammatillisuus asettaa myös omanlaisensa haasteensa. Voiko henkilö. jolla ei ole ammatillista pätevyyttä, ammatiltaan esim. psykologi, aloittaa minkään vertaisryhmän pitämistä? Tietysti vertaisryhmiä, joita käynnistetään tai perustetaan ilman ammattipäteviä ohjaajia, mutta tällöin voi olla että vetäjällä ei ole tietoa pohjana.

Vertaistoiminnassa nousee tärkeäksi myös ammatillisuus. Ammatillinen tieto ja asiantuntemus liitetään suoranaisesti koulutuksiin, tutkintoihin tai jonkun alan kokemuksiin. Tällöin täytyisi osata yhdistää toisaalta työstä saatu kokemus ja hytöty, ja ammatillinen tieto. Tällä tavoin eri tehtävistä saatu kokemus luo edellytykset työtehtäviin.

Vertaistoiminnalla pyritään auttamaan ryhmäläisiä elämän tasapainoisempaan elämään, ratkomaan ongelmia ja löytämään niihin oikeanlaiset ratkaisukeinot. Toiminnalla haetann myös myönteisiä kokemuksia kanssa eläjiltä. Saadakseen apua ja tukea tarvittavilta tahoilta, autettavan tulisi käydä ryhmässä säännöllisesti.

Käsite vertaistoiminta on tasa-arvoisuuteen ja toisia kunnioittamiseen liittyvä toimintamuoto. Ideana on kokemusten vaihtaminen ja jakaminen yhdessä toisten kanssa. On tunne siitä, että kokee itsensä tärkeäksi, kokee tärkeänä kuuluvansa ryhmään ja tulee näin ollen kuulluksi. Jos toiminta on organisoitua ja vetäjä koulutettu, ryhmällä on hyvät edellytykset toimia. Vaikeiden elämäntilanteiden ja omakohtaisten tunteiden käsittelyjen ohella syntyy oivaltamisen sekä näkemysten kautta toimintavalmius. Vaikeampien tilanteiden käsittely edellyttää enemmän tukimenetelmiä ja ohjaamista. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto).

Vertaistoiminta kasvaa koko ajan. Samoin vertaistoiminnan tarve kasvaa koko ajan sillä 1990-luvulla mielenterveysongelmat ovat olleet merkittävä eläkkeelle siirtymiseen syy. Samaan aikaan sosiaalipalveluiden leikkaukset ja työttömyys kasvattaneet omaehtoisen toiminnan tarvetta. (Hulmi 2004,25).    

lauantai, 17. maaliskuu 2012

Vertaistoiminnan taustaa

Vertaistoiminnan taustalla vaikuttavat monet tekijät. Vertaistuki luo turvaa tässä ajassa eläville.

Vertaisryhmien- ja verkostojen lukumäärä on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Vertaisryhmien määrästä ei ole silti tarkkoja tilastoja. Vertaisryhmissä on tarve jakaa kokemuksia ja tietoja.


Toiminnallinen vertaisryhmä edesauttaa paremmin kuin pelkkä paikalle istuminen. Pelkkään monistenippuun tuijottaminen ja lukeminen ei välttämättä ole se mieluisempi tapa käsitellä omia ongelmiaan. Vertaistoiminnalla on positiivinen vaikutus arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen.


Vertaistoimnnan käsite sekä samoin aiheeseen liittyvä sanasto aiheuttaa väärinkäsityksiä, koska samoilla sanoilla tarkoitetaan eri asioita. Puhuttaessa vertaistoiminta, vertaistuki ja vertaisryhmät sekoitetaan keskenään.  
  • Henkilötiedot


    Eiköhän otsikko jo kerro jotain. Vertaistoiminta on samanhenkisten henkilöiden ja samaa kokeneiden henkilöiden yksi toimimisentamuoto vai pitäisikö sanoa myös terapeuttista vaikutusta ohjaava toimintamuoto. Vertaistoimintaa voi olla ryhmässä toimimista, kahden henkilön välistä vuorovaikutustoimimista, ikävän kokemuksen kautta syntyvä yhteinen ymmärrys. Mitä vielä? Se on toimintaa, jossa kyetään toisten henkilöiden kanssa yhteiseen toimintatapaan, jotta elämä voisi jatkua rankankin kokemuksen jälkeen. Vertaistoimintaa pystytään muodostamaan myös hyvien tapahtumien ympärille eikä sen tarvitse olla aina negatiiviseen tapahtumaan liittyvää.

  • Tagipilvi